Pimeäajosta ja vähän muustakin

Taitaa tulla ensimmäinen mielipidepostaus koko blogiajaltani. En tiedä mihin pääni pistän. Toivottavasti etelän lukijat eivät aivan tei minua.

Luin hetki sitten Ilta-Sanomien artikkelin rekkakuskista, joka valitti moottoriteillä valoitta tai vain pysäköintivaloilla ajavista autoista.

Töissä ollessani jouduin (sainkin) ajamaan kymmenkunta vuotta ympäri Lapin lääniä kaikkina vuoden aikoina ja kaikissa mahdollisissa olosuhteissa.

Helsinkiläisten ja eteläisten alueiden hiintolomat saivat välillä tuskastumaan. Siellä olettamukseni mukaan ajetaan niin paljon ympäri vuorokauden valaistuja teitä, että pimeälläajo on joko päässyt unohtumaan tai sitä ei koskaan ole opittukaan. Niiden hiihtolomaviikkojen aikana on tullut vastaan tukuttain kertoja, että pitkänkin, kilometrin, puolentoistakin suoran päässä vastaantulija vaihtaa lyhyille valoille ja jos et seuraa esimerkkiä alkaa helvetinmoinen valojen räpsyttely. Sitten ajetaan kilometri pilkkopimeässä lyhyillä valoilla näkemättä poroja tai hirviä tai muutakaan tien päällä. Eivät täkäläiset näin toimi. Ajetaan riittävän pitkään pitkillä ja kun valot kohtaavat, vaihdetaan. Tie on koko ajan valaistu.

Kun kerran aloitin, niin vielä toinen juttu. Paikallisilla on hyvä tapa varoittaa edessä olevista porotokista vilauttamalla valoja. Käsi nousee vilautuksen jälkeen kiitokseksi. En kuvittelekkaan, että kaikki tuntevat käytäntöä. Usein vastaan ajaa keskisormi ja taas valojen hillitön räpsyttely. Toivottavasti Porokello-appi luo uutta turvallisuutta. Luin, että se on ollut viime aikojen ladatuin appi. Hyvä niin. Olen lataamisen jälkeen ajanut muutaman sataa kilometriä poronhoitoalueella. Kertaakaan Porokello ei ole hälyttänyt, mutta eipä ole porojakaan näkynyt.

Ulkomailla asuva ystäväni kertoi, että hän ei saa ladattua Porokelloa puhelimeensa vaikka ajaa paljon Suomessa. Hänellä on Telian sopimus, mutta itse puhelin on ostettu ulkomailta. Siihen ei sitä ostomaasta johtuen pysty lataamaan. Minä olen törmännyt samaan ongelmaan aikoinaan mokkulani kanssa. Se tomii moitteetta Nuorgamissa, mutta ei enää Vardøssä. Soitin Telialle muistaakseni neljä kertaa ja sain jos minkäkinlaista palautetta. Viimein sain ”langan” päähän äänestä päätellen nuoren miehen, joka lupasi selvittää ongelman. Ja selvitti. Mokkulani oli rakennettu niin, että se toimi ainoastaan ostomaassa olipa se sitten Suomi tai Saksa tai mikä hyvänsä. Mötikkä meni vaihtoon.

untitled-6718Vähän positiivistakin. Olen käynyt viimeisen kuukauden aikana Kilpisellä, Pyhällä ja Rovaniemen ympäristössä katselemassa jo ohi mennyttä ruskaa ja ulkoiluttamassa kameraa ja muutoin vain löntöstelemässä tuntureilla. Tässä kuva Pyhän Kultakeron rinteeltä Pyhäjärvelle. Oikealla olevan Suotajankin laki on pilvessä. Keleistä huolimatta monia hienoja kokemuksia.

Mainokset

Ruskan loppuja

Olin edellisen viikon perjantaista viime viikon keskiviikkoon asti taas Pyhätunturilla monta kertaa vuokratussa Teerenpolun rivarissa.

untitled-7007Säät eivät oikein suosineet. Tiistaina tunturin laki oli parin tunnin ajan näkyvissä, muutoin se oli pilvessä aina hotellitasoon asti. Pilvessä oli yhtäältä mukava liikkua vaikkei maisemia nähnytkään. Olen ne kokenut lukuisia kertoja. Yritin hyödyntää sumuista maisemaa kameran kanssa, mutta niin kuin tiedetään, kamera näkee sumunkin läpi paremmin kuin ihmissilmä.

untitled-66955-8 asteen lämpö on parahultainen kävelykeli. Kerran kastuttiin ja kamerat piti panna reppuun sateen suojaan, mutta muutoin oli ihannekeli.

untitled-6974Sateisimpana päivänä ajeltiin autolla lähiseutuja. Käytiin tutustumassa Suvannon kylään, joka on ainoa saksalaisilta polttamatta jäänyt kyläkokonaisuus pohjoisemmassa Lapissa. Pelkosenniemen kylän pihlajat olivat jo houkutelleet satapäisiä tilhiparhia. Lauantaina isohkoja parvia näkyi jo Vikakönkäällä, mutta kaupunkiin asti ne eivät vielä ole ehtineet. Pihlajan marjoja on reilusti tarjolla pitkälle talveen niin tilheille, rastaille ja toivottavasti myös taviokuurnille.

untitled-7142Kymmeniä kertoja olen käynyt Pyhällä, mutta Aittakuru on jäänyt aina väliin. Vahinko. Hieno reitti sinne ja sieltä pois. Kuuleman mukaan siellä on loistava akustiikka luonnon muovaavassa konserttipaikassa. Ensi kesänä pitää käydä testaamassa pitääkö paikkansa.

Lauantaina käytiin lontostelemassa Vaattungilla. Soilta piti poimia muutama desi karpaloita (näyttäisi olevan hyvä karpalovuosi), joista illan mittaan keitettin sokeriliemessä mainiota lisuketta jäätelöä varten.

Lappi menee kiinni ruskan loputtua. Ymmärrän vallan mainiosti yittäjiä. Ei kannata pitää auki palveluja, joita kukaan ei kysy. Houkuttelisivatko avoinna olevat palvelut lisää matkailijoita, joilla on nyt tieto, ettei niitä saa. Tiedä häntä.

Kiertelin viime toukokuussa kaksi viikoa Pohjois-Norjassa vuokratulla retkeilyautolla. Pitkin matkaa törmäsin siellä kierteleviin, runsaisiin, keski-euroopalaisiin asuntoautolijoihin, jotka kyselivät olisiko meillä tietoa sähköpaikkaa autolle. Kaasun varassa mekin olimme, ei ollut neuvoa apua.