Syksyn tuntua

Heräsin aamulla kuuden jälkeen. Lämpömittari näytti neljää astetta ja tuulenhujakka osui paraimmoilleen tähän niemeen. Aika holotnalta tuntui. Tänä ”kesänä” lähden normaalia aikaisemmin kotiin. Noin viikon päästä käännän auton nokan kohti Rovaniemeä. Monena kesänä olen venynyt Pataniemessä syyskuun puoliväliin ja joskus sitäkin pitempään. Kotipuolen ruska on mennyt sivu suun. Tälle vuodelle on ennustettu parempaa ruskaaa kuin moneen vuoteen. Syyskuun toisella viikolla lähden pohjoiseen katsomaan pitävätkö ennusteet paikkansa.

Niemi ja lähiympäristö on hiljentynyt linnuista. Räksiä ja punarintoja näkee ja kuulee vielä. Vähän yllättäen tali-, sini-, ja hömötiaiset ovat tulleet paikalle. Niitä ei koko kesänä ole näkynyt saati, että olisivat pesineet pöntöissä.

Kurkien ääniä kuuluu koko päivän eri puolilta ympäriltä. Häkkilän kylän ja Pyhäjärven välisellä suolla on taas pesinyt pariskunta, jonka aikuiset kävivät alkukesästä ruokailemassa kylän pelloilla. Niiden toitotusta kuului harvakseltaan varhain aamulla. Jonkun kerran olen nähnyt viime aikoina kurkien lentävän veden pintaa hipoen läheltä niemen rantaa. Kameran kaivamiselle esiin ei jäänyt vähäisintäkään mahdollisuutta, niin nopeasti ne menevät ohi. Kurjet alkavat valmistautua muutolle.

untitled-6046Olen äänivammainen niin kuin olen usein sanonut. En pysty erottamaan läheskään kaikkien lintujen ääniä toisistaan. Joutsenten ja kurkien äänet muuttuvat hieman hetki ennen lentoonlähtöä. Joutsenen joikumisen  muutos on vain muutama sekuntti ennen ilmaannousua, mutta kurjet vaativat vähän pidemmän ajan. Ne muutokset pystyn jostain syystä erottamaan. Muutosta en osaa selittää. Yllä olevan kuvan sain juuri sen muutoksen ansiosta. Olin läheisellä maalaiturilla seuraamassa kahden kuvausetäisyyden ulkopuolella olevan kurjen touhuja rantaruovikossa. Olin puhelimessa ja kesken puhelun kuulin sen muutoksen. Sanoin puhelimeen, että nyt ne lähtevät. Ehdin laskea puhelimen eteeni kivelle, käynnistää kameran, nostaa silmille ja ne todella lähtivät.

untitled-6210Kuikat alkavat myös kerääntyä parviin. Suurimassa parvessa olen toistaiseksi laskenut 19 lintua. Parvet kiertelevät pitkin päivää näkö- ja kuuloetäisyydellä, mutta pysyttelevät selkävesillä kameran ulottumattomissa. Silloin tällöin joku yksinäinen kuikka osuu kuvaushollille.

 

 

Mainokset

Hienoja mökkinaapureita.

Vähän edellisen postauksen jälkeen lähdimme Antin kanssa ajamaan Rovaniemelle. Antti halusi vielä viettää hetken aikaa äitinsä kanssa ennen lentoaan Skotlantiin ja siellä odottavaa työtä luonnonsuojelualueella. Perjantaina ajettiin Jaanan ja Nikon hääpaikalle Ouluun, paikka tosin taisi olla entistä Haukiputaan kuntaa. Siellä oli järjestetty yöpymismahdollisuus pitempimatkalaisille. Lauantaina sitten oli häät. Kuvassa Haapaviidat astumassa avioparina ulos Haukiputaan kauniista kirkosta.

untitled-4542Sunnuntaina ajettiin porukalla mökille. Muutama päivä saatiin viettää yhdessä. Torstaina joutuivat sitten kaikki omien menojensa takia lähtemään omille teilleen. Kuvassa Tiinan dobermannit. Nytkin vedessä oleva Iita olisi siellä varmaan viihtynyt vaikka kuinka, mutta rannalta seuraava Heta, joka on vielä pentu, ei oikein uskaltanut melskeeseen mukaan.

untitled-5078Olen nähnyt tähän kesänä useamman kerran käkiä tässä niemessä. Kerran jopa sen harvinaisen ruskean värimuodon linnun. Kertaakaan aikaisemmin en saanut lintuja kuvattua. Keskiviikoaamuna näin taas käen lentävän lähipuuhun. Kamerat esiin ja hommiin. Lintu meni menojaan, mutta palasi kolme kertaa takaisin ja saimme siitä paljon kuvia.

untitled-4800Jaanan ja Nikon häissä taisi olla joku pöpön kantaja. Moni häävieraista mukaan lukien hääpari ovat saaneet flunssan. Minulle se on tainnut iskeä kaikkein kovimmin. Kuume nousi torstai-iltana ja makasin vällyjen välissä välillä palellen horkassa ja välillä hikoillen eiliseen maanantaihin asti. Tänään oli pakko ajaa kaupassa käymään. Vesi, ruoka, tupakat yms. olivat aivan loppu. Takaisin tultua piti istua pitkään ja antaa hikoilun loppua.

Enssi, Arja, Arto ja Tuula ovat olleet monena kesänä monessa auttamassa minua. Tänä aamuna yhdeksän jälkeen koputteli Enssi tänne. Olivat Arjan kanssa jo eilen olleet huolissaan minusta, koska eivät olleet minua nähneet eivätkä kuulleet eikä mökistä ollut iltaisin näkynyt valoja. Tiesivät kuitenkin minun olevan täällä. Enssi tuli tarkistamaan ettei minulla ole mitään hätää. Voiko naapureilta enää enempää odottaa.