Aamusoidinta Kilpisellä


Heräsin hyvissä ajoin maanantaina, toisen pääsiäispäivän aamuna. Kello oli vähän vaille seitsämän, kun menin ulos aamutupakalle. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja pakkasta oli 17 astetta. Kuulin pikkutikan soidinnaputtelua kaupan suunnalta, mutta se loppui ennen kuin ehdin havainnollistaa linnun paikan.

Olen aina kertonut olevani äänivammainen. En pysty tunnistamaan lintujen laulua. Jostain syytä olen vuosien varrella oppinut erottamaan tikkojen koputuksen lajilleen. Niinpä olin varma tänäkin aamuna, että asialla oli juuri pikkutikka.

Lähdin aamupalalle ja palasin takaisin ulos kahdeksan maissa ja kuulin rummutuksen uudestaan ja nyt pystyin haarukoimaan missä lintu oli. Äkkiä sisältä kamera ja kiikari matkaan ja muutaman sadan metrin metrin päästä löysin linnun paukuttamassa sähköpylvään peltiä. Näinhän monet tikat ovat oppineet tekemään.

_DSC3115

Pikkutikka, dendrocopus minor, mindre hacjspett, lesser spotted woodpecker, kleinspecht, dvergspett

Ehdin kuvata koirasta pitkäänkin. Se sitten syystä tai toisesta lähti lentämään norjalaisten mökkikylälle päin.

Muutama kymmenen sekunttia myöhemmin näin silmäkulmasta toisen pikkutikan. Ensimmäinen ajatus oli, että kuinka se oli ehtinyt kiertää ympärini ja tuli aivan päinvastaisesta suunnasta paikalle pylvään läheiseen koivuun. Kuvasin sitäkin ja vasta sisällä kuvia siirtäessäni huomasin uuden linnun olleen naaraan, joka sitten lähti lentämään samaan suuntaan kuin, johon koiras oli mennyt.

_DSC3181-2-2Hyvää avio-onnea ja paljon poikasia pariskunnalle.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s