Ruskaretki, osa 3


Eläkeläisellä on taas pitänyt reilun viikon ajan sen verran vipinää, että en ole ehtinyt jatkaa retken bloggaamista. Osa ajasta kului Oulussa tyttären ja vävykokelaan luona ja osa taas Saarijärvellä hoitamassa asioita.

Matka alkoi taas Kaunispään huipulla kahvilla, mutta nyt ilman munkkeja. Sieltä ajoimme Kiilopäälle. Tarkoitus oli etsiä kiirunoita kuvattavaksi. Turha reissu. Nousimme tunturin päälle kiertoteitä välttääkseemme ennakoitua suuremmat turistimäärät. Olisi pitänyt nousta Kaunispäästä pohjoiseen olevalle Urupäälle, josta niitä olisi voinut löytyä. Kuvassa 200 millisellä otettu kuva Suku- ja Korkeanattasista.

130916_8775-3Matka jatkui seuraavana päivänä Pyhälle, jossa oli tarkoitus viettää Optimistin loppuloma. Matkalla sinne oli yksi pidemmän aikaa vaatinut pysähdys.

Olen pyörinyt nelisenkymmentä vuotta Lapissa, mutta Sompion luonnonpuisto on jäänyt käymättä. Sinne on vain kaksi mahdollisuutta päästä. Reitti Nattasten välistä Urho Kekkosen kansallispuistoon tai Pyhä-Nattaselle nouseva reitti.

Toivottavasti kaikki ruskaturistit jättävät runsain mitoin rahaa paikallisille. En osannut ennakoida, että meidän pitäisi jättää auto parin kilometrin päähän reitin alkupaikasta. Väkeä oli kuin Levin hiihtohissijonossa. Olisikohan keväällä telkkarissa esitetty luonto-ohjelma lisännyt kiinnostusta. Minuunhan sellainen ei vaikuta, eihän.

140916_8761-3Käynti kannatti kaikista hei, hei huuteluista huolimatta. Muhkeat maisemat ja upeat kalliomuodostelmat tunturin laella.

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s