Vieraita

Saarijärvi on saksalaisen Amt Trittauttaun ystävyyskunta. Trittau kuulunee nykyään Hampuriin. Olen ollut tämän ystävyyskuntatoiminnan mahdollistaman toiminnan ansiosta 1965 tai -66 Hampurin ja Lyypekin puolivälissä pienenessä Steinhorstin kylässä kuukauden töissä maatilalla.. Sittemmin olen ollut koko kesän Schwarzwaldisssa Hotell Feldbergerhofissa (joka toimii edelleen) koko kesän. Armeijan jälkeen olin puolisen vuotta Bingenissä Reinin varrella töissä yksityisessä viininfirmassa. Osasin silloin jollain lailla ainakin saksaa. Nyt taito on unohtunut.

Saksalaisia vierailee joka kesä Saarijärvellä ja saarijärveläisiä Saksassa. Vime kesänä mökillä vieraili sitä porukkaa ja vieraita oli kaikkiaan 10 henkeä. Silloin jouduin valmistamaan tuhtin annoksen käristyskeittoa. Nyt porukka pieneni viiteen vieraaseen; kaksi saksalaista ja kolme suomalaista ystävää. Pystyin tarjoamaan heille perinteisen lappilaisen illallisen alkupalana graavilohirieska, pääruokana käristys ja jälkiruokana leipäjuustoa hillojen kanssa.

260716_0997-3Vieraat tulivat viiden aikaan. Päivä oli toistaiseksi kesän lämpimin ja Pyhäjärvi oli peilityyni. Ajelutin moottirviveneellä saksalaisia vajaan tunnin lenkin järvellä. Tänään tapasin toisen illan saksalaisista. kertoi ainakin olleen unohtumaton ilta. Hyvä niin.

Mainokset

Makrokokeilua

Viime aikoina on ollut vierasruljanssia. Lapset ja optimisti ovat käyneet vierailuilla. Ohjelmaa on riittänyt.

Optimistin kanssa käytiin Salamajärven kansallispuistossa. Ilma oli sen verran sateinen, ettei uskallettu lähteä kameroiden kanssa pidemmälle reitille. Kierrettiin vain 2,5 km:n lenkki ja sekin parhaaseen aikaan Odottelimme hetken sadekuuron loppumista ennen lähtöä ja juuri ehdimme autolle takaisin ennen kaatosateen puhkeamista.

En ole koskaan ennen nähnyt niin paljon perhosia kuin sillä lenkillä. 300-400 metrin matkalla reitin varrella oli satoja, jos ei tuhansia sinisiipiä ja täpläperhosia. Alla oleva kuva on otettu otsikosta poiketen 500 mm:n telellä. Perhoset olivat niin vetisellä suolla, että pitkoksilta ei käynyt poikkeaminen. Allaolevassa kuvassa on angervohopeatäplä ja kangas- tai ketosinisiipiä.

130716_9992-3Lasten  ja Optimistin kanssa kävimme Pyhä-Häkin kansallispuistossa. Taisi olla minulle neljäs kerta tänä kesänä, vävykanditaatti Nikolle elämänsä ensimmäinen.

Kerroin postauksessa toukuun lopussa hankkineeni Sigman 105 mm f/2,8, makrolasin. Olen nyt toista kuukautta opetellut sen käyttämistä. Opinnot jatkuvat. Tarkennusalueen kanssa on eniten oppimista. Jos sillä ottaa maisemakuvan (jos 105 mm voi maisemakuvaukseen käyttää) tarkennus toimii aivan normaaalisti. Mitä lähemmäksi mennään, tarkennusalue pienenee. Allaoleva kimalaiskuva on otettu noin puolen metrin päästä ja tarkennus pelaa vielä hyvin.

150716_0193-3Seuraava kuva harmokeltasiivestä on otettu alle 20 sentin päästä ja tarkennusalue on enää muutamia millejä. Otin perhosesta 135 kuvaa ja tämä oli ainoa edes osapuileeen terävä. Ei siitä isoa tulostetta tehdä. Kasvia kuvatessa voi pienentää aukkoa, jos on tyyni ilma ja käyttää jalustaa. Vilkkaasti liikuvia hyönteisiä kuvatessa nopeus on tärkeämpää ja jalustan käyttö epätodennäköistä.

210716_0718-3Makromaailma on joka tapauksessa kiehtova alue.

Hieman hirvittää katsoa tulevan viikon säätiedotuksia. Ennusteet lupaavat hellelukemia. En ole liian lämpimien ilmojen ystävä. Mieluummin olen ulkona 30 asteen pakkasessa. Sitä vastaan pystyy suojautumaan pukeutumalla kunnolla. Hellettä ei pääse karkuun muualle kuin ruokakaupan maitokaapin viereen. Kenellä muuten on kotonaan sisälämpötila hellelukemissa.