Kukkuu

Olen kaksi kertaa päässyt kuulemaan käen kukkuvan todella lähellä. Jokunen vuosi sitten käki herätti minut mökillä joskus neljän jälkeen kukkumalla lähellä makkarin ikkunaa. Otin kameran ja yritin mahdollisimman varovasti päästä kuvaamaan sitä, mutta mitä vielä. Se pölähti lentoon heti kun raotin ovea. Silloin kuulin kukunnan tuplaikkunoiden ja seinien läpi.

Eilen ei esteitä kuulemiseen ollut. Istuin kuistilla ja kuulin kuhahduksen, kun käki tuli talon yli ja istahti noin kahdenkymmenen metrin päähän männyn alimalle, aikoja sitten kuolleelle oksalle ja alkoi heti kukkua. Käen ääni läheltä kuultuna on aivan toisenlainen kuin puolen kilometrin päästä metsän takaa kuultuna. Se on kumea ja siinä on matalia sävyjä ja se on todella kova.

Aikani istuin aivan paikallani kuuntelin ääntä ja yritin sitten lähteä hakemaan kameraa muutaman metrin päästä sisältä. Käki lähti heti, kun vähänkin liikahdin vaikka se oli selin minuun.

Olen tänä keväänä päässyt kuvaamaan kahta äärimmäisen arkaa ja vaikeasti kuvattavaa lintua: ristisorsaa ja uiveloa. Käki on ollut toiveissa pitkään. Eihän kahta ilman kolmatta.

280516_8824-3Joillakin pihapiirin pöntöillä on ollut pesänrakennuspuuhat käynnissä. Viime päivien kolea sää näyttäisi keskeyttäneen touhut. Liekö kylmyys vienyt hyönteiset. Tali-, sinitiaiset ja kirjosiepot eivät ole kantaneet pariin päivään rakennustarvikkeita pönttöihin. Kuvan kirjosiepponaaraskin pyöri pönttönsä ympärillä kantamatta sinne mitään.

Mainokset

Makrokokeilua

Liminganlahden lintutapahtumassa oli hyvänlaisessa tarjouksessa kehuttu Sigman 105 mm f2,8 macrolinssi. Maksoin sen paikan päällä, mutta jostain syystä sen toimitus viivästyi ja sain lasin vasta hetki ennen mökille lähtöä.

Tänään ehdin ensimmäistä kertaa kokeilemaan sitä tositoimissa. Otin satakunta kuvaa, joista vain harva onnistui edes jotenkin.

230516_8580-3.jpgLinssillä (105 mm) pääsee lähimmillän 30 sentin päähän. Muutama ensi kokemus. Postauksen kuvat on otettu aukolla f9. Silläkin aukolla tarkennusalue läheltä kuvattaessa ei riitä. Pitää olla pienempi. Tarkoittaa jalustan käyttöä.

230516_8570-3Otin oheiset kuvat mahallani maassa kyynärpäitä maahan tukien, mutta näin läheltä pieninkin tärähdys näkyy kuvassa. Niissä kuvissa, jotka ovat edes siedettävästi onnistuneet, linssi tekee mainion terävää kuvaa sillä muutamien millien tarkennusalueella.

 

Piruuttani kokeilin

Olen kierrellyt tämän päivää Tromssan ja Kvaløyanin rantoja etsien isosirrejä, joiden etujoukkoja artsobvervasjoner.no näyttää täällä jo olevan. Ei vain ole osunut kiikariin.

Iltapäivällä istuin pitäänkin Tisnesissä, joka on niiden paras havaintopaikka. Aikani kuluksi kuvasin noin 30 metrin päässä olevaa riekkonaarasta. Koko ajan näin taustalla liikkuvan suokukkoja. Toisella musta ja toisella valkoinen kauluri. Minulla ei ennestään ole kuvia valkokaulurisesta suokukosta. Odottelin pitkään lintujen tulevan lähemmäksi, mutta ne taapersivat poispäin.

Kokeilin mitä uusilla värkeillä saa. Linnut olivat siinä vaiheessa arviolta 50-60 metrin päässä. Otin kuvia auton ikkunaan ja hernepussiin tukien zoomi väännettynä täysille 500 mm asti. Alla oleva kuva on alkuperäinen täysin muokkaamaton.

130516_8017Alla oleva sitten on edellisestä rajusti cropattu, mutta muutoin aivan normaalisti kuvankäsittelyssä muokattu. En ole terävöittänyt yhtään tavanomaista enempää eikä muitakaan kikkoja ole käytetty.

130516_8017-2-3Yhdistelmä Nikon D7200 ja AF-S Nikkor 200-500 mm f/5,6E ED VR alkaa tuntua päivä päivälta paremmalta. Nikon tekee sinisempää kuvaa kuin Sony eikä sitä aina huomaa, kun kuvaruutu on täynnä kuvia. Yhdistelmä on raskas. Se painaa reippaat kolme kiloa. Olen kuvannut sillä käsivaraltakin. Tärinänvaimennus toimii silloinkin tehokkaasti, mutta aika pian ote alkaa väsyä. Vaikkea tottua siihen, että Sonyssa kaikki toiminnot valittiin myötäpäivään ja Nikonissa vastapäivään.

 

Kahlaajat odotuttavat

Olen ollut kolme päivää Tromssassa näkemättä yhtä suosirriä, kahta suokukkoa ja yhtä mustapyrstökuiria lukuunottamatta merkkiäkään kahlaajamuutosta. Paikallinen Tiira kertoo, että niistä on jo tehty havaintoja lähialueella. Minulla on aikaa lauantaihin saakka. Toivottavasti muutto alkaa siihen mennessä. Se on yleensä alkanut itsenäisyyspäivää (17.5.) edeltävällä viikolla.

Tänään pääsin Brensholmenissa kuvaamaan kolmea ristisorsaa. Muutama sata kuvaa otin. Ensimmäinen kerta, kun sain arkoja lintuja kuvata niiden häiriintymättä. Kuvasin auton ikkunasta ja linnut olivat melko kaukana, mutta muokkaamalla ainakin osasta kuvista tulee kelvollisia. Uusi Nikon-yhdistelmä tuntuu toimivan mainiosti.

110516_7112-3Kävin toissapäivänä katsomassa olisiko keskellä kaupunkia oleva Prestvannet jo sulana. Alue on luonnonsuojelualue ja samalla kaupunkilaisten suosima ulkoilu- ja lenkkeilypaikka. Nyt kaupunki on tekemässä alueelle muutostöitä ja minä en päässyt työmaa-alueelle.

Tänään menimme paikalle työajan jälkeen. Kieltotauluista huolimatta meno ei ollut aikaisemmasta muuttunut miksikään. Kaupunkilaiset lenkkeilivät järven ympärillä entiseen malliin. Entiseen  malliin  paikalla oli myös kaakkureita. Laskin 22 lintua. Paikalla pyörähti paikallinen, joka kertoi laskeneensa aikaisemmin 28 kaakkuria. Ihmeellinen paikka keskellä kaupunkia ja asutusta.110516_7337-3

Toisella puolella Norjaa

Viime viikko vierähti  Varangilla.  Nyt ovat maisemat vaihtuneet Länsi-Norjan puolelle Tromssaan.

Viime viikosta jäi päällimmäiseksi mieleen merikotkien määrä. Harvoin Norjassa pääsee käymään näkemättä yhtäkään kotkaa, mutta Varangilla taisi olla poikkeuksellisen paljon.  Niemimaalla ei ole kiertoreittejä ja tiet on ajettava edestakaisin. Merkitsimme ylös menomatkojen kotkat, mutta emme paluumatkojen. Laskuissa täytyy olla osin samoja lintuja mukana. Neljän päivän ”saalis” oli musitiinpanojemme mukaan 75 havaintoa. Suurin osa oli nuoria lintuja ja joukossa oli vain muutama vanha yksilö. Kuvassa yksi nuorista.

050516_5609-3Tänään ajoin Tromssaan. Muonion Kutunivassa oli viisi uiveloa, joista kaksi karkuutin omaa huolimattomuuttamuuttani aivan rantasulasta 10 metrin päästä. Yhtä pariskuntaa ja yhtä yksinäistä koirasta pääsin kuvamaan kohtuuliselta etäisyydeltä.

090516_6256-3Nikonin uuden putken olisi pitänyt tulla minulle jo ennen Varangin reissua, mutta se myöhästyi päivällä. Sain putken aamulla mukaani ja uivelokuvat ovat ensimmäinen kokemus siitä. Vanhaan yhdistelmään verrattuna paljon parempaa jälkeä.  Yhdistelmässä on vielä opettelemista, mutta alku vaikuttaa hyvältä.

Viimeistäkö kertaa Hornøyalla?

Vietimme tänään muutaman tunnin Hornøyalla.

Aikaisemmilla käynneillä akut ja kortit ovat olleet koetuksella. Nappi on pysynyt pohjassa ja putki sojottanut kohti kaikkea liikkuvaa ja paikallakin olevaa. Kuvassa ruokkeja uimassa.060516_6040-2-3

Nyt kuvia tuli otettua harkitummin ja yritettiin etsiä jotain mielenkiintoista pelkkien pönöjen sijaan. Ei ehkä aivan onnistuttu.

Nyt oli tunnelma, että saari on nähty. Samat linnut samoissa puuhissa ja samoissa paikoissa. Löytääkö täältä enää mitään uutta. Ehkä ajatus on sama kuin rinkkaretkeilijällä, joka sateisen viikon jälkeen vannoo, että ei enää ikinä. Viikon päästä aletaan suunnittelemaan uutta vaellusta.

Kuuntelimme eilen NRK:n ohjelmaa radiosta, jossa kerrottiinn yllättäen pikkukajavan joutuneen punaiselle listalle, Saarella sitä on vaikea uskoa. Tiedossa on jo pitkään ollut pohjankiislan dramaattisesti alentunut kanta. Nytkin kesti pitkään löytää niitä Norjan ehkä parhaalta pesintäalueelta.060516_5803-2-3

 

Varangilla

Eilinen päivä vierähti vuonon rantoja kolutessa.

Varangerbotnin ja Vardøn välillä näimme 13 merikotkaa, mutta muuta ihmeellistä siellä ei näkynyt. Tähän aikaan vuodesta pitäisi näkyä ainakin merisirrejä, mutta kahteen päivään emme ole nähneet ensimmäistäkään. Vadsøssä oli pari noin viidenkymmenen linnun parvea allihaahkoja.

Muutama kilometri ennen Vardøtä maisema peittyi nousevaan merisumuun. Kaupungissa ei enää nähnyt omaa kättään pidemmälle. Havistelu jäi sikseen.

Optimisti oli kuullut kollegoiltaan hienosta muistomerkistä. Vardø oli 1600-luvulla Norjan noitavainoisin paikkakunta. Siellä joutui oikeuteen yhteensä 135 ihmistä; 111 naista ja 24 miestä, joista noitina poltettiin 91: 77 naista ja 14 miestä  Kaikista heidän ”oikeudenkäynneistään” on olemassa tarkat dokumentit. Saaren itäosassa, kirkon vieressä on Steilneset-muistomerkki kertomasta heistä. Muistomerkin sisällä on kerrottu jokaisesta vainon uhrista heidän syytteensä ja mestaustapansa norjaksi. Tilan sisällä on saatavilla englanniksi samat tiedot, jotka voi jokainen ottaa mukaansa. Vaikuttava paikka, jossa kannattaa käydä.030516_4779-3

Tänään oli vuorossa Varangin niemimaan pohjoisosa, jossa kumpikaan meistä ei ollut ennen käynyt. Vaikkei reissulla olisi näkynyt ensimmäistäkään lintua, siellä olisi kannattanut käydä jo maisemien takia. Tie kulkee monta kymmentä kilometriä tunturiylängöllä, jossa vielä on täysi talvi. Tie Båtsfjordiin kulkee pidemmän matkan ylängöllä. Berlevågiin ajetaan merentatatietä melkein kuumaisemassa.

Pysähdyimme siellä ensimmäistä kertaa Kjølnes:n majakalla. Kannatti. Vuodareita tippui roppakaupalla: suula, riskilä, ruokki, pikkuruokki, alli, mustalintu, merikihu, isolokki, kuikka ja jääkuikka. Linnut olivat putkietäisyydellä ja niin kaukana, että niistä ei järkeviä, julkaisukelpoisia kuvia saanut.040516_5471-3