Olen usein käynyt Hellan puolisaaarella. Se on kaunis paikka noin 35 kilometriä kaupungista Sommarøy:n suuntaan menevän etelänpuoleisen tien varrsessa. Paikka on vähän huonosti opastettu, mutta tarkkasilmäisin löytää kyllä paikalle osoittavan kesäkahvilan käsin kirjoitetun kyltin. Kahvila on auki kesäisinkin vain viikonloppuisin.

Niinkuin sanoin paikka on kaunis, kallioinen niemi, jota tromssalaiset jostain ihmeen syystä pitävät saarena.

Paikalla kannataa käydä kolmestakin tai oikeastaan neljästä syystä. Ensimmäisenä on niemen kauneus

Niemen edustalla olevalla saarella, Ryøyalla, on kasvatettu Tromssan yliopiston tutkijoiden toimesta myskihärkiä, joita siellä elää vapaana luonnossa. Myskihärkiä elää Norjassa luonnon olosuhteissa ja osa niistä on kasvatettu tällä saarella ja siirretty sittemmin tuntureille. Minä en ole kertaakaan onnistunut näkemään niitä. Mahdollista niitä on kuitenkin siellä nähdä.

Kuvassa näykyy kapea salmi, Rystraumen, jonka läpi osa nousu- ja laskuvesistä purkautuu Balsfjordiin ja sieltä pois. Salmessa on mennen tullen voimakas virta, joka houkuttelee paikalle paljon kaloja. Niinpä se onkin paikallisten kalastajien suosiossa. Norjassa rannalta kalastaminen merestä ei vaadi minkäänlaisia lupia. Siellä on enemmän kuin mahdollista saada makoisa tuore turska- tai seisaalis pannulle.

Virran mukanaan tuomat kalat houkuttelevat paikalle myös lokkilinnut ja niiden mukana lokkien saaliita ryöväät merikihut. Hella onkin tietääkseni Tromssaa lähin ja varmin paikka saada kihukuvia. Pukkasin tänään Facebookiin kuvia kihukuvauksista.

Viidentenä vielä tietysti kesäkahvilan makoisat vohvelikahvit, jos osut paikalle viikonloppuna.