Upeat hiihtokelit sivu suun

Lapin kansan nettisivut kertoivat tänä aamuna, että Saariselän hiihtohisseillä on pantu pillit pussiin jo viikko sitten. Turistit eivät ole löytäneet Lapin parhaita kelejä. Biletyskeskus Levi on ainakin luvannut pyörittää hissejään äitienpäivään saakka ja siellä varmaan porukkaa riittää.. Pyörivät hissit tai eivät,  pohjoisemmassa Lapissa jatkuvat mainiot hiihtokelit vielä parisen viikkoa.

vappuaato PallaksellaTapasin aamupäivällä kauppareissulta palatessani naapurin, joka kertoi käyneensä eilen hiihtämässä Ounasvaaralla. Ladut ovat kuulemma erinomaisessa kunnossa ja latukoneet käyvät höyläämässä niitä päivittäin.

Saarijärvellä ollessani moni ihmetteli, kun kerroin, että lähden ensi viikon alussa viikoksi Pallakselle. En ole innokas hiihtäjä, mutta haluan nauttia mahdollisista hulppeista ilmoista melanooman riskistä välittämättä. Joku tiesi kertoa naapurinsa olevan lähdössä vapun jälkeen hiihtämään Kilpiselle ja sanoi vähän kummeksuneensa juttua. Yritin suomentaa hänelle vähän asiaa. Oheinen kuva on otettu tasan vuosi sitten vappuaattona Pallaksella.

Mainokset

Mustapyrstökuiri kuvausetäisyydellä

Olen vajaan vuorokauden aikana käynyt kahdessa täysin erityyppisessä tornissa, joiden etäisyyskin on reippaat 300 kilometriä.

Eilen illalla olin pari tuntia Saarijärvellä Lautajärven tornissa. Lintuja ei kovin paljon ollut, mutta lajikirjo aivan mielenkiintoinen. Pesimistään aloitteleva ruskosuohaukkapariskunta kierteli paikalla, yksi hiirihaukka lensi näköetäisyydellä ohi ja tuulihaukkakin näyttäytyi muutaman kerran. Järvellä uiskenteli 3 nokikanaa ja yksi mustakurkku-uikku. Satosuolta päin nousi ilmaan 25 suokukon ja noin 30 kapustarinnan parvet. Molemmat pysyttelivät vain putkietäisyydellä. Vuoden ensimmäiset rautiainen ja haarapääsky.

Lähdin aamulla ajamaan Rovaniemelle.

Matkalla pysähdyin Liminganladelle. Ensimmäisenä kävin katsomassa kuvakilpailun kuvat ja Mika Honkalinnan korppikuvat.

mustapyrstökuiri. Limosa LimosaTornissa oli vain opastuskeskuksen opas jonkun nuoren naisen kanssa. Vuodareita tuli kymmenkunta. Suurin osa oli tavallisia lajeja lirosta ja valkoviklosta alkaen, joita näkee melkein missä vain ja milloin tahansa kevään aikana. Pari kelpo lajia tuli. Löysin ensin suokukkojen joukosta kolme punakuiria. Opas huomasi sitten kahden mustapyrstökuirin laskeutuvan tornin viereen kuvausetäisyydelle. Kuireja näkee vuosittain siellä käydessä, mutta yleensä ne viihtyvät kaukana tornista. Kuvasin niitä mielestäni riittävästi. Viihdyin tornissa kolme tuntia,. Sieltä olisi voinut löytyä vaikka mitä, jos olisin ollut siellä kauemmin, mutta viiden viikon poissaolon jälkeen poltteli jo päästä kotiin. Moottoritielle päästyäni iski katumus. Miksi en mennyt alatasenteelle ja yrittänyt kuvata kuireja avattavien luukkujen kautta. Olisi tullut luonnollisempi kuvakulma. Ja miksen videoinut lintuja. Yksi pää kesät talvet, minkäs teet.

Lintutornilla

Olin toissailtana Saarijärvellä Hautajärven lintutornilla. Siellä oli KSLY:n järjestämä lintuilta.

Lautajärvi on joskus sotien jälkeen maanviljelyskäyttöön kuivatettu järvi, joka sittemmin on ennallistettu hyväksi lintujärveksi. Rantoja kiertävät korkeat kaislavyöhykkeet.Pesimälinnusto on monipuolinen.

Tornissa kävi sen vajaan kolmen tunnin aikana, kun paikalla olin, parikymmentä henkeä. Osa oli lähellä sijaitsevan Keski-Suomen luonnovaraopiston eräopas- ja luonnonhoitajaopiskelijoita. Toivottavasti muistin jälkimmäisen opintosuunnan oikein.

Lautajärvi oli vielä osin jäässä ja ihmettelimme jäälle joutunutta elävää ahventa tornin lähellä. Löysi sittemmini tiensä jäällä hyppimällä tiensä sulaan. Liekö hypännyt alinperin petokalaa karkuun ja joutunut outoon elementtiin.

NuolihaukkaIllan paras havainto oli pulloonsa puhallellut kaulushaikara. Äänen lähteen paikan pystyimme määrittämään melko tarkkaan, mutta kukaan ei koko illan aikana löytänyt lintua näkösälle kaislikosta. Vesilintuja paikalla oli silkkiuikkuja, telkkiä, isokoskeloita, haapanoita ja taveja. Petoja paikalla kävi kolme lajia: sääksi, tuulihaukka ja ja paikalla jo vuosia pesinyt ruskosuohaukkapariskunta. Minulle uusina ”pikkulintulajeina” lötyivät västäräkki, pajusirkku ja mustarastas. Järvellä säännöllisesti pesiviä nuolihaukkoja ei vielä näkynyt, mutta kuvassa on viime kesänä tornista kuvaamani nuolihaukka.

Muutto pysähtyi?

Edellisessä postauksessa arvuuttelin muuton käynnistymistä sopivien olosuhteiden avittamana. Eipä niin käynyt. Yhtenä päivänä oli lämmintä ja suotuisa etelätuuli. Kurkia ja hanhia on ollut liikkeellä, mutta ne lienevät menneet suoraan pohjoisemmaksi. Keski-Suomessa on havaittu, kohtuullisia hanhiparvia paikallisena, mutta Saarijärvellä ne ovat olleet hakusessa. Sen jälkeen tuuli kääntyi pohjoiseen ja välillä oli monta räntäsateista päivää. Tänään on ollut lämmin päivä, mutta puhaltaa edelleen navakasti melkein suoraan pohjoisesta.

Satosuolla on vain muutamia joutsenia ja kurkia, hyyppien rippeet ja parikymmentä kuovia. Petoja ei ole näkynyt edellisessä postauksessa mainitsemieni merikotkan, sinisuohaukan ja ampuhaukan lisäksi. Räksät ovat tulleet joukolla, mutta muita rastaita en ole nähnyt. Peipot ja mustarastaat laulavat kaupungin keskustassakin.

naakkaparviOhessa on taas pitkästä aikaa ottamani kuva täkäläisittäin pienehköstä naakkaparvesta, jossa on myös muutama varis. Kevät on täällä kaikesta huolimatta melkoisesti pohjoista edellä. Aurinkoisimmat ja ensiksi lumesta vapautuneet pellot alkavat vihertää ja taustalla puiden välistä pilkottaa jo jäistä vapautunut Summasjärvi.

Lopuksi aivan muuta asiaa naisen lokiigasta, jota jo etukäteen pyydän anteeksi kaikilta naisilta. Yritin soittaa eräälle tuntemalleni naiselle ja puhelu meni suoraan vastaajaan. Jätin viestin ja toivon hänen soittavan takaisin, kun saisi puhelimensa auki. Arvelin akun loppuneen. Vähän myöhemmin sain puhelun häneltä toisesta puhelimesta ja hän tiedusteli tietäisinkö hänen puhelimensa PIN-koodin. Ikinä kuullutkaan. Kertoi tallentaneensa sen jollain lailla peiteltynä siihen puhelimeen, joka olisi sillä koodilla pitänyt saada auki ja unohtaneensa koodin. (Sain häneltä, huumorintajuiselta ihmiseltä luvan kirjoittaa tästä.)

Jokohan se nyt alkaa

Tänään näimme Hannun kanssa ensimmäiset merkit muuton vauhdittumisesta. Satosuolla majailleet 36 metsähanhea olivat häipyneet omille teilleen. Yli lensi pieniä metsuriparvia, joiden joukossa oli 2 tundrahanhea. Jälkimmäisiä majaili 2 yksilöä muutaman päivän ajan ruokailemassa paikalla. Nokan edessä pyöri kuuden lapinsirkun parvi. Ensimmäinen kuovi laskeutui pellolle. Muuttavia joutsenia tai kurkia emme nähneet.

Aluella pyöri yllättävän pitkän ajan nuori merikotka ja sinisuohaukkanaaras, joita haimme putkiimme useamman kerran. Kävin välillä auttamassa isää ruokailun kanssa. Kun palasin takaisin, löysin putkeen ensimmäiseksi ampuhaukan, jota edellisessä postauksessa mainitsemani tuulihaukkapari ajatti takaa ja ajoi sen lopulta matkoihinsa.

metsäkauriitAlueella liikkuu myös nisäkkäitä, joita näkee lähes jokaisella käyntikerralla. Metsäkauriita on alueella ja olen nähnyt niitä 3-6 kauriin laumoina. Rusakot kirmailevat varsinkin aamuisin. Tänään pääsin näkemään ensimmäistä kertaa eläissäni niiden esileikkiä, jota saatoimme seurata pitkään putkillamme. Rusakot ajavat hetken aikaa toisiaan takaa ja nousevat sitten takajaloilleen ja käyvät muutaman sekunnin kestävän ”nyrkkeilyottelun” muksien toisiaan etujaloillaan. Kiehtovaa nähtäväää.

Harvemmin olen ollut viimeisinä vuosina tai vuosikymmeninä Saarijärvellä näin pitkään tähän aikaan vuodesta. Siksipä olen saanut lukuisia Keski-Suomieliksiä, jos niistä lukua pitäisin. Ainakin uivelo, ampuhaukka ja lapinsirkku.

Tänään oli varsinkin iltapäivällä kova ja kylmä länsituuli. Lämmintä viitisen astetta. Huomiseksi on ennustettu tuulen tyyntyvän ja lämpötilan nousevan 12 asteeseen.Voi tulla mielenkiintoinen päivä.

Aina vain Satosuolla

En tiedä mihinkä olen kolauttanut kiikarini. Se tarkentaa lähietäisyydelle, mutta kauemmaksi en saa sitä tarkentamaan. Jotain hämminkiä siinä on. Taitaa tulla asiaa kiikarikauppaan.

Kävin isän kanssa joku päivä sitten mökillä ja kävimme moikkaamassa molempia mökkinaapureitamme. Enssillä oli kännykällä otettu kuva selvistä ahman jäljistä. (kävin vielä varmuudeksi googlaamassa), jotka oli otettu noin sadan metrin päässä mökistämme vasta sataneessa lumessa. Viime kesänähän Enssin riistakameraan jäi kaksi kuvaa ahmasta heidän mökkipihassaan.

Olen käynyt yhtä päivää lukuun ottamatta Satosuolla. Tänään oli pitkästä aikaa hyvä havistelupäivä. Kova, kylmä tuuli pakotti välillä pitämään putkesta jalustoineen kiinni, ettei se oli kaatunut. Välillä heitti ilmaan muutaman lumihiutaleen.

Paikalla olivat myös paikan ehkä ahkerin havainnoija Hannu ja kaverinsa Hilkka.

tundrahanhi, lalujoutse, kurkia ja töyhtöhyyppiäMäärällisesti eniten paikalla oli töyhtöhyyppiä. Tiiraan ilmoitimme 400 yksilöä, mutta useassa parvessa lintuja lienee ollut 500-600. Joutsenet olivat vähentyneet emmekä välittäneet niitä laskea, muutama kymmenen. Pikkujoutsen viihtyy edelleen paikalla. Minulle vuoden uusiksi lajeiksi tuli hiirihaukkapari, joka näyttäytyi kaksikin kertaa. Silmiemme edessä pesänvarauspuuhissa vanhaan variksen pesään oli tuulihaukkapari. 3 kapustarintaa viihtyi hyyppäparvissa ja 4 taivaanvuohta lenteli soidintaan. Sepelkyyhkyjä oli jo puolentoistasataa. Oheiskuvassa, joka on otettu sunnuntaina hävyttömän kaukaa, on kurkien, joutsenten ja hyyppien seurassa 2 tundrahanhea.

Hiirihaukkojen(?) lentoon pöläyttämässä hyyppäparvessa oli tiheässä muodostelmassa 21 kottaraista. Hannu kertoi havainneensa, että kottaraiset viihytvät muuttoaikaan ainakin täällä hyyppien seurassa.

Lumisade hidastaa

Edellisen postauksen jälkeen olen käynyt Satosuolla päivittäin.

Satosuo on nimestään huolimatta monen hehtaarin peltoaukea, joka joskus aikoinaan on kuivattu kanavan avulla silloisesta suosta. Alueella on muutama metsikkö. Varsinkin muuttoaikana se on kulmakunnan paras havaintopaikka, jonka linnustoa pystyy havainnoimaan melko kattavasti auton ikkunasta. Matkaa kaupungin keskustaan on vain vähän toistakymmentä kilometriä.

pikkujoutsen, Cygnus ColumbianusLumisade on hidastanut muuttoa täälläkin. Uusin lajeina on tullut vain kanadanhanhi ja pikkujoutsen. Jäkimmäinen piilotteli minua pari päivää. Tiesin sen paikallaolosta, mutta en löytänyt lintua ennenkuin kaksi äänekoskelaista ornia neuvoi minulle paikan, jossa se oli. Samaa paikkaa olin toki haarukoinut jo aiemminkin, mutta joutsen ei vain ollut osunut putkeen. Pikkujoutsen ( Cygnus Columbianus) on kuvassa oikealla

Vahinko, että olen Saarijärvellä. Eräs rantaremmiläinen on JYP:n kannattaja ja minä yhtä kova Kärppä-fani. Jätkänkynttilän sulan ääressä olisi voinut syntyä mielenkiintoisia keskusteluita pelien tiimoilta. Jäävät nyt käymättä.