Edellisessä postauksessa kerroin, että lännestä nousee pilviä peittämään vuosikymmenen revontulien esiintymän. Illan ja yön ajan Rauhalan taivas oli vahvassa pilvessä, mutta aamulla herätessämme taivas oli taas pilvetön. Netissä on ollut kuvia Muonion Kätkäsuvannossa, muutaman kymmenen kilometrin päässä meistä, otettuja hienoja revontulikuvia.

Kuvattavat olivat kovin vähissä: koskikaroja, joutsenia ja joku kuukkeli. Kuukkeleillla oli kuvasta luettavat lukurenkaat. Ne ovat todennäköisesti Peltoniemen Pekan rengastamia. Raportti havainnoista lähtee rengastustoimistoon. Pekka on tehnyt huikean työn Suomessa eniten kuukkeleita rengastaneena. Hän on jokin aika sitten julkaissut yhteenvedon perustellisesta tutkimuksestaan. Kannattaa tutustua. Pekka on tehnyt myös mittavan työn petolintujen, ennenkaikkea pöllöjen, rengastajana ja tutkijana.

Perjantaista keskiviikkoon oli parhaat mahdolliset ilmat. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja lömpötila varjossa oli nollan tietämillä. Torstain paluumatkalle sattui sitten alkumetreille onneton keli. Muotkavaaran ja Äkäslompolon välillä näkyvyyttä oli vain joitakin kymmeniä metriä. Taivaalta tuli sen täydeltä  räntärättejä ja kapea, auraamaton tie oli kinkkinen ajettava. Ajoimme Ylläksen kautta tarkoituksena käydä kuvaamassa Kurtakon valkopäätiaista. Tulin Rauhalaan sitä kautta ja tiainen oli silloin paikalla, mutta en saanut siitä kuvia. Paluumatkalla tiaista ei näkynyt.