Kuvaton kuukausi

Todennäköisesti on vierähtänyt 10-15 vuotta sittä, kun on ollut yhtä pitkä kausi, jolloin en ole ottanut ensimmäistäkään kuvaa, Olen ollut koko helmikuun isäni luona Saarijärvellä. Sosiaalinen elämä on vienyt oman aikansa samoin myös kuluneen viikon Falunin kisat. Kuvaamattomuus ei ole ollut tarkoituksellista, mutta kuvattavaa vaan ei ole sattunut kohdalle. Olen toki kierrellyt paikallisia lintupaikkoja.

KSLY:n alueella on alkanut lintujen muutto. Tiiraan on ilmoitettu harmaalokkeja ja talvea enemmän vihervarpusia. Oma havaintoni mukaan paikallisten naakkojen määrä on lisääntynyt. Kuun alussa naakkaparvessa likkui 5-10 lintua, mutta tänään näin jo noin 30 naakan parven.

Kävin viime viikonloppuna Tampereella Timpan, Tiinan ja koirien luona. Keskellä kaupunkia on majaillut jo pidemmän aikaa jalohaikara. Sain siitä siellä ollessani eräältä paikalliselta raportteja missä lintu milloinkin liikkui. Meillä oli tiivis ohjelma, koska aikaa oli vain viikonloppu. Toinen opiskelee ja toinen käy töissä. Sunnuntaina iltapäivällä olisi ollut mahdollista käydä bongaamassa paikallisten Jalluksi ristimä lintu, mutta taivaan täydeltä satoi lautasen kokoisia räntähippuja. Eliksestä huolimatta ei kiinnostanut lähteä kastumaan märkään rantäsateeseen.

Mainokset

Norjan riekot ja kiirunat

Norsk institut for naturforskning (NINA) on siirtänyt riekon ja kiirunan punaiselle listalle. Aftenposten uutisoi linkissä asiasta. Metsästystilostojen mukaan saaliiksi saatujen riekkojen ja kiirunoiden määrä on kahdessakymmenessä vuodessa vajonnut neljännekseen. Metsästyskautena 91-92 lintuja saatiin saaliiksi 478.650, mutta kaudella 12-13 enää 119.000.

Artikkelissa ennakoidaan varsin pikaista metsästyksen täyskieltoa.

Yritin netistä etsiä vastaavia tietoja meiltä, mutta en löytänyt. Liikun tietysti paljon enemmän Suomessa kuin Norjassa. Ei minulla ole minkäänlaisia tilastoja havainnoista, mutta jonkinlaisen mutu-tuntuman mukaan väittäisin, että maissa vietettyihin aikoihin suhtettuna olen Norjassa nähnyt enemmän riekkoja kuin Suomessa.

Munarosvoista toisen käden tietoa

Norsk ornitolgisk forening (NOF) piti eilen Tromssan alayhdistyksen lintuillan. Illan luennoitsijana oli ruotsalainen Jan-Eric Hägerroth. Jan-Eric on jo pitkään osallistunut pohjoismaissa tapahtuvaan muna- ja linturosvouksen tutkimiseen. Hän on ollut mukana tutkijana ja asiantuntijana mm Suomessa pohjanmaalla löytyneessä 10.000 munan keräily- ja myyntitapauksessa. Tällä hetkellä tutkittavina olevissa pohjoismaisissa munarosvouksissa kolmessa suurimmassa on yhteensä 40.000 munaa.

Ilta oli ollut havahduttava.

Jan-Eric oli lytännyt alimpaan helvettiin meidän Tiiramme samoin kuin Ruotsin ja Norjan havaintotietokannat. Jos pankkien tai vaikka NASA:n tietoihin pystytään murtautumaan, miksi sitten ei heikosti suojattuihin havaintotietokantoihin. Tiirankin salattuihin havantoihin kunnon hakkerilla on pääsy hänen mukaansa koska vain. Eräänä esimerkkinä hän oli kertonut Ruotsin ensimmäisen viitasirkkulinnun varmistetun pesinnän. Havainnosta oli tullut 5 salatuiksi mennyttä ilmoitusta (yhtenä ilmoittajana BL Ruotsin puheenjohtaja). Muutama päivä ilmoitusten jälkeen pesä oli tyhjennetty.

Muutama esimerkki lisää: Meillä niin tuikitavallisen punakylkirastaan munista maksetaan Euroopassa aivan kelporahat. Samoin monen muunkin meillä yleisesti pesivän linnun munista.Elävän tunturihaukan poikasen hinta arabimaissa on NOK 1 miljoona eli 120.000 – 130.000 euroa. Ketäpä niksahtavasti ajattelevaa ei moinen summa houkuttaisi. Tuulihaukan munat ovat Euroopassa kysyttyjä ja hyvin maksettuja kohteita. Tromssan lentokentältä on löydetty kassillinen kuolleita punakylkirastaita matkalla Eurooppaan.

En millään muotoa halua asettaa Suomen BL:n henkilökuntaa mitenkään epäilyksen alaiseksi, Mutta Ruotsissa on paljastunut tapaus, jossa BL:n sihteeri oli antanut tietoja salatuista ja harvinaisimmista pesinnöistä munarosvoille.

Lopetan kuulemani perusteella kaiken pesintäaikaisen ilmoittelun Tiiraan. Jos niitä laitankin, niin kaukana pesintäajan jälkeen vaikka olisi meneillään minkälainen tahansa pinnakilpailu. Muutoinkin asia, josta meillä yhdistyksen alueella kannattaisi keskustella. Lapissa munarosvot saavat melko vapaasti liikkua valvonnan vaikeuden takia.

Jan-Ericin antama muuan vinkki hörhöjen tunnistamiseen: jos jossain kävelee vastaan mies, jolla on yksi tai kaksi itseään pidempää keppiä mukanaan, kannattaa seurata tarkemmin miehen puuhia (naisia ei kuulema munarosvoissa ole). Pitkällä kepillä merkitään lentoon nousseen linnun lähtöpaikan suunta ja pesä etsitään sieltä.

Olen jo pitkään pohtinut sivustojeni kävijöitä. Ulkolaisia kurkkailuja on useinkin ja lähes päivittäin joku brasiliainen (tai jonkun sikäläisen tietsikkaa käyttävä) käy lukemassa sivustoani. Voisin kuvitella, että kieli ainakin on jonkilainen este. Mikä lie tarkoitus?.

tunturihaukkaMinulta kysyttiin monta kertaa oheisen tunturihaukkakuvan julkaisun jälkeen ottopaikkaa. En sitä ole kenellekkään kertonut enkä liioin laittanut sitä havaintotietokantoihin. Paikalla olivat koiras ja naaras aloittelemasa pesintää. Onneksi olen pysynyt kovana. Lucky me.