Hienon päivän yllätys


Ajoimme aamulla autolla Vuontisjärvelle ja lähdimme sieltä nousemaan tunturiin ensimmäisenä tavoitteena Montellin maja. Metsähallitus on tehnyt jo nyt hyvää työtä sorastamalla reittiä. Työt jatkuvat edelleen. Reitti on helposti kuljettavaa, jos lähes neljän kilometriä jatkuva ja välillä jyrkkä nousu ei häiritse. Minulle ainakin välillä nousivat Marlboron jämät kurkkuun. lepohetkiPaljakalla Montellin majan lähellä pidettiin reilu tauko ja syötiin eväitä. Lämmintä oli 13-15 astetta ja ylhäällä kävi sen verran reipas tuuli, että hiestä kostean paidan päälle piti vetää lämpimämpää vaatetta. Optimistin minun kamerallani ottama kuva.

Olen ja olemme retkeilleet Pallaksen alueella ties kuinka monta vuotta useamman kerran vuodessa. Kaikissa opastauluissa ja muissa esitteissä mainitaan tunturikihun esiintyvän erittäin harvinaisena Pallaksella eteläisimmällä esiintymisalueellaan. Olen suhtautunut opastauluihin hieman kyynisesti, koska vuosien aikana en ole nähnyt vilaustakaan kihusta.Optimisti tuli rentoutumaan viereeni yllä olevan kuvan ottamisen jälkeen osapuilleen samaan asentoon kuin minä, mutta kiikari kourassaan ja silmillään. Hänen makoilunsa jäi minua lyhyemmäksi, kun hänen kiikariinsa osui kihu 300-400 metrin päässä. Lepohetki loppui hätäisesti ja lähdimme etsimään lintua, jonka pienen etsimisen jälkeen löysimme lepäämässä kiven päällä. tunturikihuIhmeen lähelle se meidät päästi ennenkuin lähti lentoon ja jäi kiertelemään kuvausetäisyyden rajoille. Minä en saanut ensimmäistäkään terävää lentokuvaa, mutta Optimisti onnistui paljon paremmin.

Kiertelimme aikamme merkittyjen reittien ulkopuolella ja löysimme kiirunaemon, jolla oli vähän nyrkkiä suurempia untuvikkoja. Näimme niitä kaksi. Emme yrittäneetkään lähteä tavoittelemaan niitä kuvattavaksi ja häiritsemään niitä. Sen jälkeen kiertelimme kumpareiden ja  pienten vaarojen lakia etsien keräkurmitsoja, joita ei löytynyt. Sitten suunnistimme tunturivarvikossa katsomaan Nammalakurun uutta kämppää. Siellä on hieno ja valoisa autiotupa, johon sopii nukkumaan melkein joukkueen verran retkeilijöitä. Samassa rakennuksessa on pienempi varaustupa. Vanhasta tuvasta muistuttaa enää vähän huonosti siistitty tuvan pohja ja nuotiopaikka. Metsähallitukselle täytyy nostaa hattua. Niin hyvin se huolehtii retkeilyalueistaan.

Kaikenkaikkiaan taas huippupäivä: sopiva lämpötila, aurinkoa, hienoja haviksia, mukavaa yhdessäoloa, 14-15 kilometriä kävelyä. Tulimme Särkijärven mökille puoli kahdeksan maissa Optimistin kaljavuoron Pallaksen hotellissa jälkeen ja samaan aikaan, kun yöksi ennstettu vesisade alkoi ja saunavuoro odotti.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s