Kielen käytöstä


Tänään on julkaistu ainakin netissä mm Hesarin sivuilla suomen kielen lautakunnan päätös, että alkaa tekemään on yhtä hyväksyttävä kuin alkaa tehdä. Aloittaessani blogin pitämisen tärkeintä oli saada jotain juttua ja joitakin kuvia jaettua. Mitä enemmän näitä juttuja kirjoitan sen enemmän kaipaan melkein 50 vuoden takaisia Toivosen Aarnin, lukion suomen kielen opettajani ja luokanvalvojani, ohjeita. Olen jo jossain välissä ajatellut kaivaa jostain netistä ohjeita kielen oikein kirjoittamiseksi. Yhdyssanat, välimerkkien paikat ja käyttö, sijamuotojen käyttö yms ovat joskus hakusessa. Minulla ei ole tarkoitustakaan kirjoittaa puhdasta kirjakieltä, mutta toivoisin löytäväni jonkilaisen keskitien ilman merkittäviä mokia. Yritän opetella.

Olen 60-luvun lopulla 70-luvun alussa ollut etuoikoitettu. Minulla on ollut mahdollisuus opiskella saksan kieltä Saksassa. 50-luvun lopussa ja 60-luvun alussa suomalaisten toivottiin opiskelevan koulussa saksaa. 2 vuotta nuorempi veljeni pääsi aloittamaan jo englannin pitkänä kielenä, mutta minä luin pitkän saksan. Olen ollut kieltä opiskelemassa 3 kertaa. 1965 tai 1966 Hampurin lähellä Steinhorst-nimisessä kylässä 6 viikkoa, 1968 Etelä-Saksassa Feldberg-nimisessä paikassa Schwartzwaldissa 2,5 kuukautta ja viimeksi intin jälkeen Reinin varrella Bingenissä 3 kuukautta Saksan siihen aikaan ainakin suurimmassa yksityisessa viiniyrityksessä. Siellä opin ainakin perusteet viinin valmistukseen ja eri viinilaatuihin. Kielen puhuminen on jo aika lailla unohtunut, mutta pystyn vielä seuraamaan esimerkiksi sakasalaisdekkareita telkkarista vilkuilematta koko ajan tekstistystä.

Keskimmäinen lapsistani, Timo, yllätti meidät perusteeliseti mentyään kouluun ja opittuaan lukemaan. Hän katseli jotain englannin kielistä ohjelmaa ja tokaisi yks´kaks: ei tuo setä noin sanonut. Hän oli oppinut tietämättämme ymmärtämään englantia seuraamalla telkkariohjelmia. Antti on asunut jo yli 11 vuotta Edinburghissa ja hallitsee tietysti kielen. Antti on ollut pari kuukautta Rovaniemellä ja kuuluu opiskelevan laptopin avulla ranskaa. Hän oli tänään oppaana ranskalaisryhmälle Ranuan eläinpuistossa ja kysyin käytettyä kieltä. Antti kertoi porukan osanneen niin hyvin englantia, että opastuskieli oli se, mutta vähän ranskaakin tuli väännettyä. Nuorin lapsista, Jaana, On ollut vaihtarina Pekingissä 3 kuukautta ja käynyt sen jälkeen siellä tekemässä terveydenhoitajan opintoihin liittyvän opinnäytteensä. Pisimmän ajan, vajaan vuoden, hän on viettänyt aupairina Shanghaissa, jossa ollessan hän suoritti Kiinan valtion kolmannen asteen kielitutkinnon. Jaana on ollut lukioaikaan vaihtarina Sardiniassa ja opetteli sitä varten vähän italiaa. Nyt hän jatkaa opintojaan kätilöksi ja on lähdössä kahden viikon päästä 3 kuukaudeksi vaihtariksi Triesteen. Tiedän hänen jatkaneen kielen opiskelua sitä varten ja minun Facebook-sivuilleni on joskus uinut Jaanan keskusteluja Sardinian aikaisten tuttujensa kanssa italiaksi.

Äitini opiskeli 40-luvun lopussa Helsingin yliopistossa ruotsia ja muistaani englantiakin kunnes tapasi isäni ja ajatteli hänen ehkä elättävän tulevan perheensä ja jätti opinnot kesken. (Tarkkaan en tunne tätä historiaa) Liekö sieltä periytynyt kiinnostus kieltenopiskeluun. Minä olin koulussa matikkalinjalaisena hyvä kielissä silloin, kun jaksoin niihin keskittyä. Saksasta sain ylioppilastodistukseen magnan, ruotsista cumun ja lyhyestä englannista täysin virheettömän laudaturin ja 10 lopputodistukseen. Nyt olen yrittänyt vaihtelevalla intensiteetillä opetellä norjan kieltä.

saukkoTulin luvanneeksi pitää ensi viikon lauantaina LLY:n vuosikokouksen yhteydessä kuvaesityksen Norjan lintukokemuksistani. Kävin alustavasti läpi vanhoja tiedostoja, joista esityksen voisi koota. Viime viikkoina ovat saukot puhuttaneet rovaniemeläisiä. Pakollisessa oheiskuvassa on em. selailusta löytynyt kuva Tromssan Prestvannetilla otetusta saukosta jokin kotilo suussaan. Paikka on keskellä kaupunkia ja siellä saukkoja näkyy kesäaikaan. Talvella ne taas liikkuvat silloin tällöin kaduilla aivan kaupungin keskustassa. Rovaniemellä ne pysyttelevät vielä Jätkänkynntilän sulan liepeillä nousematta kaupunkiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s