Kotona


Melkein kaksi viikkoa vierähti reissussa. Tulin kotiin illan suussa.

Sain eilen taas kerran oivan muistuksen kameran säätöjen tarkastamisesta joka kerta virran kytkennän yhtedessä. Kuvasin eilen Liminganlahdella lähellä tornia lentäviä meri- ja metsähanhia ja joutsenia. Huomasin vasta Jaanan luona, kun illalla aloin katsomaan kamerasta kuvia, että tarkennusalue oli aivan poskellaan. Eiliseltä ei jäänyt tallennettavaksi yhtään kuvaa. Tältä aamulta kuitenkin naamariin yksi erittäin huono kuva merihanhista ja tänne epätoivoinen kuva ruskosuohaukasta. Kuvan ruskis (todennäköisesti sama uros) näyttäytyi kolmena päivänä.

ruskosuohaukkaKoko reissun aikana olen ottanut vain noin 300 kuvaa. Linnut ovat joka paikassa olleet liian kaukana kuvattavaksi. Torneilla on kuitenkin ollut ikimuistoisia hetkiä. Aikaisemmin olen jo kertonut Vanhan kaupungin tornin varttitunnista. Tänään saatiin taas hieno hetki: maakotka ja muuttohaukka samaan aikaan putkessa. Eilen ja ennenkaikkea tänään Liminganlahden tornissa oli kylmä tuuli. Kävin tornissa aamulla ja iltapäivällä ennen kotiin lähtöä. Varsinkin iltapäivällä tuuli suoraan tornin edestä avomereltä ja välillä oli hankalaa pysyä sen verran pystyssä, että kiikarin olisi saanut kunnolla kohdennetuksi. Olen kulkenut koko pariviikkoisen matkani ajan muuttolintujen edessä. Pari päivää Helsingistä lähtöni jälkeen siellä oli taivas täynnä lintuja jopa säätutkien mukaan. Samoin kävi Keski-Suomessa ja nyt todennäköisesti Oulussa. Rovaniemellä on sitten aikaa odottaa. Liminganlahdella oli eilen muutonseurantapäivä. Kun lähdin sieltä puoli kolmen aikaan. oli havaintoja kertynyt vain 43 lajista, joka on paikalle ja ajankohdalle todella vähän.

Sain Saarijärvellä ollesani Veikolta tekstarin, että Lainaalla on ristisorsa. (kiitos Veikko siitä) Olisi ollut muikeaa saada se LLY-pinnaksi, mutta tilanne ei suunnattomasti harmittanut. Tiesin melkoisella varmuudella saavani sen vuodariksi toukokuun Tromssan matkalla. Tänään se sitten putkahti ensimmäiseksi Suomi-pinnaksi. Lahden pohjukassa lepäili 4 ristisorsaa.

Luontokeskuksessa on meneillään Liminganlahden Lintukuvafestivaali. Ostin liput neljään ensimmäiseen esitykseen. Ensimmäisenä esitti Markus Varesvuo tämän vuoden aikana ottamiaan kuvia. Osa oli otettu Kuusamossa, osa Saariselällä, osa Hornøyalla. Välillä meinasi itku päästä. Joukossa oli muutama upea kuva, mutta sitten ajattelin, että Markuksella on rahaa ja mahdollisuus reissuta pitkin maailmaa ja ennenkaikkea kokemusta, lintujen tuntemusta, kuvaustaitoja paljon enemmän kuin minulla ja vielä 15-20 kertaa kalliimmat kuvausvärkit kuin minulla. Tyydyn kohtaalooni.

Seuraava esiintyjä oli Oulun yliopiston rehtori Lauri Lajunen, joka on innokas lintukuvaaja. Huonoin mahdollinen kuvien näyttöpaikka heti Markuksen jälkeen. Joukossa varsin kelvollisia kuvia, mutta… Lajunen ja Peltoperä ovat julkaisseet kirjan Oulun linnustosta. Kirjan julkistamistilaisuus oli tapahtumassa.

Sitten pääsi Jari Peltomäki kertomaan aiheesta kuinka hänestä tuli lintukuvaaja. Häneltä loppui aika kesken sen verran laajasti puhelias mies kertoi alkutaipaleistaan. En ole aikaisemmin tiennyt, että Peltsi on toiminut muistaakseni 6 vuotta RK:n jäsenenä. Vahva lintutuntemus kaiken kuvausosaamisen lisäksi. Olen 2-3 kertaa vaihtanut hänen kanssaan muutaman sanan ja sama joviaalisuus ja huuomorintaju hörsyi esityksessäkin.

Markuksen lisäksi sokeri pohjalla. Seuraava kuvien näyttäjä oli Jaana Kotamäki. Järjestäjille on annettava kiitos rohkeudesta ottaa hänet mukaan. Jaana on ammattikuvaaja, joka tienaa elantonsa aivan muualta kuin lintukuvista. Hänen Turussa ottamiaan kuvia on julkaistu Luontokuvalehden tämän vuoden ensimmäisessä numerossa. Kotisivuilta en pikaisesti löytänyt kuin kaksi kuvaa tämän päivän esityksestä. Esitetyt kuvat olivat hänen kotipihassaan ottamiaan vastavalokuvia tavislinnuista. osa kuvista oli kuitenkin aivan poikkeuksellisia. Niissä oli vain osia linnuista. Siipiä, pyrstöjä ja niiden yhdistelmiä, osa muutettu mustavalkokuviksi. Esityksen jälkeen väki oli aivan hiljaa. Kukaan ei vastannut kysymysehdotuksiin. Kerrankin uskalsin aukaista suuni ja sanoin, että on virkistävää nähdä genrestä poikkeavia kuvia. Edessäni istunut Markus Varesvuon vaimo yhtyi kommenttiini ja sitten sieltä täältä kuului muitakin myötäilyjä. Salista pois tullessani kuulin yhden kommentin, että mitä se ämmä täällä teki. Me lintukuvauksen harrastajat taidamme olla melkoisia puritaaneja.

Viimeisenä esityksenä olisi tänään ollut Staffan Windstrandin osuus, mutta koti-ikävä voitti. Tarjolla olisi ollut varmaan hienoja kuvia, mutta halusin tänään kotiin ja hänen esityksensä olisi päättynyt niin myöhään, että kotiintulo olisi viivästynyt melko myöhään.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s