Hirvikärpänen


Edellisessä postauksessa vähän ”valittelin”, että en ollut saanut kuvia hirvikärpäsestä. Nyt vähän närästää, että eilen sain kuvia. Kiertelin taas jonkun tunnin lähimetsiä ja satuin paikkaan, jossa veijareita oli, ei pilvin pimein niin kuin joskus, mutta aivan riitävästi etteikö mökillä olisi taas ollut hommia kamman kanssa ja vaatteiden saumojen puhdistustamisessa.

Hirvikärpänen etsiytyy kohteesensa sen lämmön perusteella toisin kuin esimerkiksi sääski, joka hakee kohteensa hengitysilman hiilidioiksiidin avulla  Se kuuluu täikärpästen heimoon ja sillä on helposti siihen sekoitettava sukulainen lintukärpänen. Sekin saattaa hakeutua hiuksiin, mutta se on kätevä erottaa hirvikärpäsestä. Jälkimmäinen nimittäin pudottaa siipensä päästyään haluamaansa kohteeseen, edellinen ei. Hirvikärpänen voi allergikoille aiheuttaa tulehtuvia puremia, mutta suurin vaiva niistä on inhottava mönkinä tukassa ja parrassa.

Viime päivien kierroksilla ei ole lintuja juurikaan tullut kuvattavaksi. Mökkiniemen on valloittanut viimepäivinä tuhdin kokoinen närhiparvi. En tiedä onko kyse yhdestä poikueesta vain onko siihen liittynyt muitakin lintuja, mutta enimmillään olen siinä laskenut 9 närheä. Eilen mökkitiellä paarustaessani siltä nousi lentoon uuttukyyhkynen.

Kuvattaavakin on toki löytynyt. Sopivissa paikoissa on lennellyt paljon perhosia. Lajeja ei toki ole paljon: neitoperhosia, sitruunaperhosiä, loistokultasiipiä, suruvaippoja jne. Ensi kesäksi pitää hankkia kunnon tunnistuskirjat perhosia varten. Nyt olen yrittänyt pärjätä itselleni vähän oudon aiheen kanssa netistä löytyvillä sivuilla, joista eniten olen käyttänyt perhosopas-sivustoa, mutta parmpiakin varmaan on. Tässä kuvassa on loistokultasiipi (lyseana virgaurea). Toivottavasti.

Aurinkoisina päivinä on ollut liikkeellä myös loppukesän sudenkorentoja. Keväisten lintujeen tunnistaminen on mielestäni helppoa verrattuna korentojen ja perhosten tunnistamiseen. Kokemus varmaan auttaa asiaa. Sudenkorentojen yhden lajin koiras muistuttaa toisen lajin naarasta ja eri lajien sukupuolet ovat kovin lähellä toisiaan. Mielnkiintoista hommaa tosiaan. Eniten olen käyttänyt sudenkorento.fi-sivustoa. Sillä on esitelty kaikki suomessa esiintyvät ja ainakin osa täällä tavatuista korennoista. Kuvassa on mielestäni kirjojokikorentonaaras (ophiogomhus cecilia) aterialla

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s