Takaisin Pataniemessä


Lähdin mökiltä kolmisen viikkoa sitten. Pysähdyin Rovaniemellä 2 yöksi pesemään pyykkiä ja setvimään postia. Kesäkuun viimeisenä perjantaina jatkoin matkaa pohjoiseen ensimmäisenä etappina Pallas. Etsin saunalammelta ja Vatikurusta virtavästäräkkiä ja koskikaraa. Toinen kesä peräkkäin, kun kumpaakaan ei löytynyt. Kiertelin lisäksi vähän aikaa tuntureiden alarinteillä.
Yöksi ajoin sitten Kilpiselle. Ensimmäisenä iltana noustiin Krissen kanssa jokiuomaa pitkin Tshakaljärvelle, jossa uiskenteli 2 kuikkaa. Muuten retki meni kasveja kuvatessa. Lauantaina yritettiin nousta Jehkakselle purouomaa pitkin, mutta korkeanpaikankammoni stoppasi reissun. Siitä ja seuraavan päivän Pikku-Mallan reissusta olenkin jo kertonut alempana. Krisse lähti Tromssaan ja minä jäin pitämään sadetta Kilpiselle keskiviikkoaamuun asti ja lähdin sitten perään.

Kaakkuri lähdössä lentoon

Torstai ja perjantai menivät Langnesillä ja Prestvannetilla ilman sen suurempaa mainittavaa.

Perjantaina Krissen töiden jälkeen ajettiin taas Kilpiselle. Lauantai olikin sitten hieno päivä. Siitäkin lisää aikaisemmissa postauksissa.

Sitten sunnuntai-iltana takaisin Tromssaan. Krissen aika meni töissä ja minun Prestvannerilla kaakkureiden seurassa.

Keskiviikoiltana alkoi Krissen loma ja illan mittaan ajettiin Ylläkselle. Kumpikaan ei oikein ole mieltänyt sitä vaellusmaastoksi edes päiväretkiä varten. Päätettiin käydä kokeilemassa mikä se oikein on. Torstain ohjelmassa oli Varkaankuru. Ennakkoluulo petti pahemman kerran. Olin aina Tiiran haviksia lukiessani kuvitellut, että se on todella tunturikuru.

Ylläs, Varkaankuru

Paikka osoittautui kuitenkin viehättäväksi ja erittäin vehmaaksi paikaksi, jossa olisi voinut  viihtyä pitempäänkin, jos eivät mittavat sääskilaumat olisi hätistelleet tuulettomassa metsässä. Varkaankuru on vanhastaan tunnetu virtavästäräkin havainnointipaikka. Jo ennenkuin olitiin kurussa minäkin äänivammaisena kuulin, että lähistöllä voisi olla virtaväiski. Pariskunta löytyi putouksen alta laavun yläpuolelta. Sain kaukaa kuvan naaraasta västäräkkien tapaan nokka täynnä ötököita. Kuva ei kuitenkaan ole etäisyyden takia julkaisukelpoinen. Ilmeinen pesintä siis. Eikö paikalla ole käynyt lintuihmisiä, Koska jälkeenpäin Tiirasta huomattiin, että meidän havis oli ensimmäinen Varkaankurusta. Vähän ennen, kun kurusta luontotalolle nouseva polku alkaa kuultiin lyhyesti laulu. Lintu saattiin hetkeksi kiikareihin ja se soittautui vanhaksi sinipyrstökoiraaksi.

Perjantaina ajettiin Pyhälle. Siellä on tullut käytyä vähintään kerran vuodessa. Isonkurun havainnot jäivät kiertelevään tuulihaukkanaaraaseen, mutta käveltiin vielä Sorsalammelle toiveissa saada siellä aikaisemmin havaittu sinipyrstö kameran tähtäimiin. Turha toivo. Paikalta löytyi kuitenkin poikasiaan varoitteleva peukaloinen. Kuvatuksi ei sitäkään saatu.

Lauantaina ajettiin sitten kotiin Rovaniemelle.

Viikko meni lähialueita kierrellessä ja lähinnä Jängislahdella, jossa havaittiin meneillään olevan kahlaajamuuton lintuja. Pikkutyllit ovat siellä ilmeiseti pesineet ja niitä oli paikalla runsaasti. Jokin nosti kentän tyllit lentoon yhtäaikaa ja laskimme niitä parvessa 18 yksilöä. Lisäksi sieltä löytyi jänkäsirriäisiä, suokukkoja liroja ja jokin 10 sirrin nuoseva parvi, jota emme takaapäin pystyneet tunnistamaan.

Kangassinissipi

Kuvia tuli enemmän kasveista ja perhosista kuin linnuista. esimerkkinä Rovaniemen korkeudella asti yleinen kangassinisiipi.

Perjantaina oli sitten eron hetki. Illansuussa Krisse käänsi autonsa nokan pojanpoikiensa kanssa pohjoiseen ja kohti loman loppumista ja minä etelään tänne mökille. Hieno yhteinen kolmeviikkoinen.

Mökillä olin vähän enen puoltayötä. Auton purettuani ja pantuani lämpöä lisää makuutiloihin istuin vielä tunteroisen viileässä yössä laiturilla ja kuuntelin järven ääniä. Joutsenten ääniä kuului kolmelta eri taholta, pari kuikkaa kuikutteli, jokisuun ruovikossa keskustelivat härkälinnut ja läheisessä ruovikossa oli joku vesilintu, joka melkein vedessä seisten napsi jotain suuhunsa kaisloista. Yö oli kuitenkin täällä jo niin pimeä, että lähellä olevankaan linnun lajin määrittämisestä ei tullut mitään kiikarinkaan kanssa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s