17.5.


17.5. on Norjan kansallispäivä, Grunnlovsdag, perustuslain allekirjoituspäivä (17.5.1814). Kansankielessä päivä on yksinkertaisesti 17.5.  Olin Krisseltä kuullut ja netistä nähnyt päivän juhlinnasta. Siinä yksi syy miksi ajoitin Tromssan käyntini juuri tälle viikolle. Toinen oli tietysti yritys osua kahlaajamuuttoon.

Jokainen joka on katsellut telkkarista mm Holmenkollenin kisoja, näkee, että norjalaiset osaavat ottaa vaarin erilaisista tilaisuuksista. De går på tur. Lähtevät retkelle.. Mukaan otetaan eväät ja tehdään tulet, jos mahdollista, ja nautitaan olemisesta tapahtumien keskipisteessä. Tai sitten lähdetään perheen kanssa päivävaellukselle käymään jonkun lähitunturin huipululla tai josain kauniissa jokilaaksossa.

170512Päivä on tietysti juhlallinen, mutta tunnelmaltaan vappumaisen riehakas. Meidän itsenäisyyspäiväämme ero on huikea. Historiamme eroavat, Suomi on puolustanut itsenäisyyttän sodassa, vuodenaika on aivan toinen ja syitä löytyy paljonkin juhlimisen eroavauuksiin. Aamu aloitetaan monissa perheissä shamppanja-aamiaisella tai jotenkin muuten tavallista juhlavammin. Tromssan keskustaan kerääntyy tuhansittain ihmisiä juhla- ja kansallispuvuissaan. Kaikki tervehtivät toisiaan onnitellen: gratulerer med dagen. Päivän ohjelmaan kuuluu kymmeniä kulkueita puhallinorkestereineen, joita väki kerääntyy seuraamaan. Kulkueet aloittavat koulut, niitä seuraavat eri yhteisöt ja järjestöt. Iltapäivällä ei kaupungista löydy yhtäkään ruokaravintolaa nälkäänäkevälle. Kaikki paikat on varattu jo kuukausia aikaisemmin.

suopöllöLähdettin Krissen kanssa liikkeelle juuri parahaksi, kun ensimmäiset kulkueet lähtivät liikkeelle 11.30. Viimeinen ns. kansankulkue, johon kuka vain voi liittyä mukaan, lähti liikkeelle ainakin aikataulun mukaan kolmen maissa. Seurasimme tapahtumia pari tuntia ja lähdimme sitten omille teillemme lintujahtiin. Lähdettiiin mekin retkelle. Ajettiin Tromssan länsipuolelle Sommarøyn idylliselle saarelle, jossa norjalaisen kansallispäivän perinteen mukaan syötiin jäätelöt. Saaren jälkeen on pieni Hillesøyn saari, johon tie päättyy. Parkkipaikalta on muutaman sadan metrin matka pienen kukkulan yli avomeren rantaan. Sieltä löytyi reissulle kaksi uutta havista: karimetso ja pikkukajava. Matkalla takaisin autolle Krisse huomasi suopöllön, jota merilokit ahdistelivat. Kuvassa on se pöllö, jonka taustalla on Håjan lintusaari, joka on täysin rauhoitettu pesimäaikaan.

Oltiin retkellä ja jäätiin vanhaan tuttuun poukamaan Sommarøyalla. Pantiin kertakäyttögrilli lämpiämään ja alettiin tutkia putkella ympäristöä. Minulle vuodarina ruokki ja Krisselle sen lisäksi riskilä. Broiskun kypsymistä odotellessa seurattiin ravintoketjun toimivuutta. Pikkukajava sai lähellä meitä maukkaan kokoisen kalan saaliikseen. Paikalle pölähti välittömästi kala- ja harmaalokkeja, joista yksi jälkimmäisistä sai kajavan pudottamaan saaliinsa ja nappasi sen vedestä suuhunsa. Perään kiisi merikihu, joka teki samat temput lokille ja nappasi saaliin. Se taisi jäädä loppukäyttäjäksi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s