Tilhisyksyä

Kävin edellisenä viikonloppuna Saarijärvellä panemassa mökin talviteloille. Sattui huikea viinloppu. Lauantaina lämpömittari, joka ei ole varjossa eikä suorassa auringonpaisteessa vaan mäntymetsän suojassa, näytti enimmillään 20 astetta. Lokakuun alussa.

Olen aina käynyt mökillä omalla autolla. Rovaniemeltä on suora linja-autoyhteys Helsinkiin. Mökki jää vain kymmenen kilometrin päähän nelostiestä. Äänekoskelta pääsee taas jatkoyhteydellä perille. Päätin tällä kertaa kokeilla sitä vaihtoehtoa. Ja jatkan kokeilua. Mikä sen mellevämpää kuin istua omassa rauhassa, lukea ja ottaa välillä torkkuja ja ajatella omiaan ilman, että tarvitsee keskittyä ajamiseen. Edestakainen matka oli vain noin 40 euroa kallimpi kuin oman auton bensakulut. Pikavisiiteillä linja-auto on hyvä vaihtoehto. Pidemmällä olemisella tavaraa on sen verran, että se ei enää tule kyseeseen.

Pyhäjärven linnut olivat tainneet muuttaa jo etelämmäksi tai sitten ne pysyttelivät jossain piilossa. Pitäisi siellä olla vesilintuja vielä tähän aikaan vuodesta. Hiljaista oli mantereellakin. Näkyi ja kuului vain talitiaisia, hömppiä ja yksinäinen käpytikka. Hommaa oli tietysti sen verran, että lintumaailma jäi vähän sivuseikaksi.

Sunnuntaiaamuna ennen kotiinlähtöä kävin kiertelemässä Mansikkaniemen asuntoalueella, joka on käytännössä kaupungin keskustassa.

Tilhi, Bombycilla carrulus, Sidensvans, Bohemian Waxwing

Siellä on entinen kotitaloni, joka nykyään on kaupungin päivähoitopaikkana. Alue on pääosin rakennettu heti sotien jälkeen ja viimeiset talot ovat tulleet 60- ja 70-luvuilla. Ajan tavan mukaan monien talojen ympärillä on orapihlaja-aita. Orapihlajalla on ollut siellä satoisa vuosi. Sielläkään ei pihlajissa ollut juurikaan marjoja. En eläissäni ole nähnyt niin paljon tilhiä kuin sen aamupäivän aikana. Alue on kooltaan reilusti alle neliökilometrin. Rovaniemelläkin on parhaimpina tilhisyksyinä ollut monen sadan tilhen parvia, mutta nyt en pystynyt arvioimaan edestakaisin lentelevien lintujen määrää, mutta niitä täytyi olla 2-3 tuhatta.

Minulla ei ole enää varmaa muistikuvaa sieltä lähes 35 vuoden takaa eikä liioin mitään paperilla, mutta tuntui oudolta katsella lokakuussa kuuden räystäspääskyn kiertelyä samalla alueella.

Oheinen tilhikuva on muuten viime sunnuntaina otettu täällä aluehallintokeskuksen pihassa.

Punakylkirastas, Turdus iliacus, Rödvingetrast, Redwing

Lokakuun pinnakisaan osallistuminen sai vähän nolon alun. Lauantaina kiertelin tarkoituksella jalan vain kaupungin alueella. Sunnuntaiaamuna ajattelin lähteä autolla laajentamaan reviiriäni. Starttimoottori vain naksahti. Olin tainnut jättää sisävalon tai jonkun muun sähkölaitteen päälle ja akku oli täysin tyhjä. Siinä se autoilu sitten oli. Mahdollista on myös, että auton ikäinen, yli 10 vuotta vanha akku on vain tullut elinkaarensa päähän. Jospa minä saisin 21 pinnaani täydennystä ensi viikonloppuna uusin akuin ja voimin. Oheinen punakylkirastas on kuvattu lauantaina kaupungintalon vieressä.

Mainokset